|
Ostoskori |
|
|
16.8.2024
Taannoin työnohjaajaksi valmistunut filosofian tohtori, dosentti ja äidinkielen yliopistonlehtori Kimmo Svinhufvud oppi työnohjaajakoulutuksessa käsitteen viheliäinen ongelma. Sillä tarkoitetaan ongelmaa, joka on niin monimutkainen, että on vaikea hahmottaa kaikkea, mitä sen ratkaisemiseen vaaditaan. Toisaalta ongelmasta voi tehdä viheliäisen myös se, että tilanne muuttuu koko ajan, tai se, että on myös voimia, jotka tuntuvat vastustavan ongelman ratkaisua.
– Kirjoittamisen ohjaajana kohtaan jatkuvasti haasteita, jotka tuntuvat tavalla tai toisella viheliäisiltä, Svinhufvud sanoo.
Esimerkiksi kirjoittamisen kurssilla on tyypillistä, että opiskelija kertoo Svinhufvudille, että hän haluaisi kirjoittaa hieman kokeilevan tekstin henkilökohtaisesta aiheesta, mutta ei sitten lopulta rohkenekaan lähettää sitä Svinhufvudille tai muille opiskelijoille. Toisinaan väitöskirjantekijä sanoo Svinhufvudille, että aikoo esimerkiksi kevään aikana saada väitöskirjansa esitarkastukseen, mutta kertoo myöhemmin saaneensa uuden vaativan työpaikan, joka viekin väitöskirjan kirjoittamiselta kaiken käytettävissä olevan ajan.
– Tällaiset tilanteet lienevät tuttuja kaikille. En sano kirjoittamista viheliäiseksi ongelmaksi, enkä halua glorifioida kirjoittamisen hankaluutta, mutta kirjoittamiseen liittyy ikuisia ristiriitoja sekä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä.
Svinhufvudin mukaan kirjoittaminen ja siihen liittyvät ristiriidat ja jännitteet ovat on laaja ja monitahoinen kehikko. Art Housen järjestämässä kirjoittajakoulutuksessa hän lupaa kertoa, miten kirjoittamisen kehikon voi jakaa palasiin ja tehdä siitä helpommin lähestyttävän.
– Jos jännitteet hahmottaa, on helpompi nähdä, mikä on itselle luontevaa ja mikä vaikeaa. On helpompi hahmottaa, mitä tarvitaan lisää, mitä jännitettä on lisättävä ja mitä vähennettävä.
Svinhufvud inspiroituu rinnastaessaan kirjoittamisen jännitteet klassiseen teoriaan psyykestä. Sen mukaan psyyke koostuu neljästä vastakkaiseen suuntaan vetävästä voimasta. Svinhufvudin mukaan myös kirjoittamisen jännitteet voi hahmotella neljäksi voimaksi, jotka asettuvat kahdeksi vastakkaiseksi pariksi. Nämä voimat ovat sosiaalisuus ja yksinäisyys sekä rakenne ja innostus. Molemman parin voimat ovat keskenään vastakkaisia tai ainakin vastakkaisiin suuntiin vetäviä. Äärimmilleen vietynä jokainen niistä johtaa ongelmiin.
– Jokaisella voimalla on positiivinen puoli ja pimeä puoli. Jos voimaa ei tasapainota sen vastavoima, vain pimeys vallitsee. Todennäköisesti parin puoliskoista toinen on kullekin meistä helpompi ja luontevampi. Silloin tarvitsemme enemmän sitä vastavoimaa.
Svinhufvud ei usko, että tekoäly vähentää kirjoitustaidon merkitystä. Päinvastoin: Kirjoittaminen on asiantuntemuksen ja identiteetin rakentamisen työkalu. Svinhufvud tavoittelee sitä, että osallistuttuaan kirjoittajakoulutukseen ihminen tarkastelee kirjoittamistaan eri tavalla kuin ennen.
– Tarjoan uudenlaisia näkökulmia kirjoittamiseen. Joskus toinen ihminen osaa pukea sanoiksi ja jäsentää asiat tavalla, joita ei ole vielä itse hahmottanut. Ulkopuolinen näkökulma auttaa yhdistämään asiat omaan kokemusmaailmaan.
– On merkityksellistä, että ihmiset paneutuvat kirjoittamiseen. Hyvät tekstitaidot tuovat merkitystä elämään, Svinhufvud sanoo. Lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittautumiset: https://tietosanoma.fi/#koulutuspaivat
