Jäsennämme itseä ja maailmaa kirjoittamalla - tekoälykeskustelu paljastaa tuotoskeskeisen ajattelumme

15.7.2024

Johanna Pentikäisen teos Sanojesi voima – Taitoa ja tarkoitusta kirjoittamiseen jatkaa keskustelua luku- ja kirjoitustaitojen merkityksestä pirstaleisessa, nopeasti muuttuvassa maailmassa.  

Keskustelussa on tuotu esiin, että yhteiskunnassa tarvitaan kirjoitustaitoa moniin eri tarkoituksiin. Toisaalta on kannettu huolta siitä, että nuoret vieraantuvat kirjoitetuista teksteistä.

Pentikäinen kirjoittaa keväällä 2024 ilmestyneessä teoksessaan, että kirjoittamista ja lukemista voidaan tarkastella paitsi yhteiskunnan jäsenelle tarpeellisena välineenä, myös ihmiselle itselleen tärkeänä taitona. Tekstin kautta on mahdollista käsitellä monimutkaisia asioita ja ilmiötä. Omat havainnot, kokemukset ja muut merkitykselliset asiat yhdistetään kirjoittamisessa luovasti ympäröivän maailman asioihin ja tuotetaan samalla uusia näkökulmia. Tarvitsemme kirjoittamisessa avautuvaa reflektoinnin kykyä. Erityisen tärkeä se on nuorille, jotka joutuvat elämään sekasortoisessa ja mustavalkoisiakin ajattelutapoja tukevassa maailmassa.

– Voiko ajatella, että lukeva ja kirjoittava ihminen voi paremmin ja kestää ristiriitaisiakin todellisuuksia, koska hänellä on ote omaan sisäiseen ääneensä, kysyy Pentikäinen.
 

Ihmisen ja koneen suhde tekstiin on erilainen

Pentikäisen mukaan tekoälyn ja ihmisen kirjoittamisen rinnastaminen lähtee usein siitä, kuinka paljon tehokkaampi kirjoittaja tekoäly voi olla. Pentikäinen korostaa, että ihmisen ja koneen suhde tekstiin on erilainen: tekoäly toistaa jo sanottua, kun taas kirjoittava ihminen luo uusia merkityksiä ja jäsentää elämäänsä maailmaa. Itse lukeminen ja kirjoittaminen opettavat sellaisia taitoja, joita tarvitaan myös tekoälyä käytettäessä.

Lukemisen ja kirjoittamisen merkityksellisyyden hahmottaminen tekee myös lukemisen ja kirjoittamisen taidoista helpommin omaksuttavia: ne yhdistetään käyttöön. Opetuksessa tulisikin Pentikäisen mukaan muistaa, että kun on ensin ymmärtänyt sanojen käytön tarkoituksen ja voiman, myös taidot on helpompi omaksua.

Pentikäisen teos Sanojesi voima – Taitoa ja tarkoitusta kirjoittamiseen kannustaa ja motivoi jokaista kirjoittajaa ja tarjoaa runsaasti työkaluja ja harjoituksia oman kirjoittamisen tueksi ja kirjoittamista opettaville.
 

”Haluamme maksimaalisia tuloksia mahdollisimman vähin resurssein”

Pentikäinen kertoo, että kielimallipohjaiset tekoälysovellukset, kuten kirjoitettuja tekstejä tuottavat Bamford AI, ChatGPT, Googlen Gemini ja Llama, tekstejä kääntävä DeepL ja kuvia tuottava DALL-E, saavat yksinkertaisilla käskyillä aikaan muodollisesti samankaltaisia tuotoksia kuin ihminen. 

Tähän asti tietoista, tavoitteellista uuden luomista ja siitä aiheutuvaa tekijyyttä on Pentikäisen mukaan pidetty vain ihmisen ominaisuutena, osoituksena lajin erityislaatuisesta kyvykkyydestä. Nyt tuo erityisasema on uhattu ja jaettu. 

– Olemme kertoneet itsellemme tarinaa mielletyistä etuoikeuksistamme, ja nyt tarinan elinkaari on tullut loppuunsa. Tekoälysovellus tuottaa vain sekunneissa parempaa tekstiä kuin moni käyttäjänsä.

Pentikäinen korostaa, että tekoälykeskustelu osoittaa, kuinka kapean tuotoskeskeistä ajattelumme on. Se läpäisee koko yhteiskunnan. Haluamme maksimaalisia tuloksia mahdollisimman vähin resurssein. Hänen mukaansa kasvun ja oppimisen näkökulmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

– Tekoälyä ihmisen kumppanina pitäisi tarkastella entistä enemmän siitä näkökulmasta, kuinka se tukee tai on tukematta inhimillistä kasvua.
 

Kasvu ja oppiminen ovat ihmiselämää kantavia voimia

Lukeva ja kirjoittava ihminen muokkaa ymmärrystään ja taitojaan monivaiheisen, pitkällisen prosessin seurauksena. Ihminen oppii yhdistämään kokemaansa ja havaitsemaansa ja ilmaisemaan sen toisillekin ymmärrettävästi. Tuloksena on syventyneitä näkemyksiä, vuorovaikutusta, inhimillistä kasvua. Pentikäinen alleviivaa, että tekoäly ei opeta, se vain tuottaa. Tekoälypohjaisten kielimallien käytössä on jonkin tietokannan sisältö eli siihen tallennetut aiemmat tekstit. Koska se ammentaa aiemmasta yhteisestä varannosta ja käyttää aikaisempien tekstien ilmentämiä keinoja, se laatii oletuksenmukaisia toisintoja samalla vaivattomuudella kuin laskukone suorittaa kerto- ja jakolaskuja. 

– Toisintamisen idea välittyy tekoälyn maailmankuvassa. Tekoäly on se kuuluisa piparimuotti, jolla saa etukäteen sovittua, tasaista ja tarttumatonta jälkeä, samaa kaikille. Yleisesti ottaen kielimallien käytössä oleva aineisto kuvastaa valtakulttuurisia näkemyksiä ja keskiluokkaista, valtakielistä, standardoitua valkoista näkökulmaa. 

Pentikäinen painottaa, että oletusarvoisuudella on monenlaisia seurauksia. Toisaalta kielimalli voi auttaa esimerkiksi toisen kielen puhujaa tuottamaan sosiaalisiin tilanteisiin tarkoituksenmukaista kieltä. Toisaalta voi olettaa, että samaa kieliainesta kierrättämällä marginaalisemmat äänet ja näkemykset jäävät enenevissä määrin marginaaliin.

Pentikäinen muistuttaa, että tekoälylle ei ole merkityksellistä pohtia, mistä näkökulmasta ja keiden äänillä sen tuottamat geneeriset tekstit puhuvat. Sitä ei kiinnosta sosiaalinen todellisuus ja sen välittämät arvot, toisin kuin ihmisiä. 

– Voi olettaa, että käytössämme olevat tekoälysovellukset ovat niin sanottujen länsimaisten arvojen mukaan rakennettuja – ajattelen nyt käsitteitä kuten demokratia, yhdenvertaisuus ja tiedon luotettavuus. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, että käyttäjille avoimet tekoälysovellukset ovat jatkossakin vain näennäisen neutraaleja tekstien toisintolaitoksia, Pentikäinen sanoo.
 

Kirjoittaminen on voima, joka tekee sisäisestä maailmasta näkyvää

Pentikäinen ennustaa, että tulemme näkemään tekoälysovelluksia, joita käytetään disinformaation, eli valheellisen ja vääristävän informaation levittämiseen ja toisten yhteiskuntien toimintakyvyn horjuttamiseen. Niiden äärellä käyttäjien luku- ja kirjoitustaidot vasta mitataan. 

– Tekoälyltä ei voi odottaa samanlaista tarkoituksen tunnistamista ja eettistä kokonaisharkintaa kuin ihmiseltä. Toistaiseksi tekoäly ei myöskään ole oikeushenkilö, sitä ei voi saattaa vastuuseen esimerkiksi virheellisen tai rikollisen sisällön levittämisestä. 

Pentikäinen nostaa esiin, että tällä hetkellä tekoälysovelluksia laativat ja niitä arvioivat ihmiset, jotka ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan itse tekemällä. Itse tekeminen on antanut kykyjä, joita tarvitaan tekoälyn ohjaamiseen ja sen tuotosten arvioimiseen. Kuinka varmistamme, että myös tulevat sukupolvet oppivat nämä taidot? 

– Kirjoittaminen on voima, joka tekee havainnoista ja sisäisestä maailmasta näkyvää, muuttaa sitä uuteen muotoon, vuorovaikutukseksi ja toiminnaksi. Sitä kone ei voi korvata, Pentikäinen sanoo.


Johanna Pentikäinen (FT) on Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen tutkimuksen dosentti ja Lapin yliopiston tutkijatohtori. Hän on opettanut pitkään kirjoittamista ja kirjoittanut itse tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Sanojesi voima – Taitoa ja tarkoitusta kirjoittamiseen, 168 s., ISBN 978-951-884-963-9

Lisätiedot: jpentika@gmail.com ja ulla.salmi@arthouse.fi, 050 33 69 601